Karli Kelk löysi puolueen vaihdon myötä arvot, joita hän haluaa ajaa myös kuntapolitiikassa.

Kun Karli Kelk, 45, liittyi perussuomalaisiin kymmenkunta vuotta sitten, hän uskoi, että siellä kuunnellaan palkansaajia, eläkeläisiä sekä heitä, joilla menee jollain lailla huonosti.

Mieli on muuttunut. Tekemisen tavat osoittautuivat riitaisiksi eivätkä puolueen arvotkaan kohdanneet Kelkin arvojen kanssa.

– Meidän piti olla duunarien puolella eikä sahata heidän oksaansa ja leikata esimerkiksi työttömyysturvaa. Ja vuosi toisensa jälkeen jaksettiin kinata jostain Pride-liputuksesta.

Kelkin kotikaupungin, Jyväskylän talous on tiukoilla. Säästää pitää, mutta kun hän ehdotti, että pitäisi ajatella myös verotulojen parantamista, hän sai kuulla olevansa vihervassari ja kommari.

Perussuomalaiset vannoivat ennen eduskuntavaaleja, että vähäosaisilta ei leikata. Vaalien jälkeen käännös oli täydellinen.

– Ministeri-Audin takapenkin eteen on uhrattu kaikki. Tärkeintä on ollut saada kiristyksiä maahanmuuttoon.

Perussuomalaisia leimaa myös trumpilainen ajattelu, jossa jumitetaan vanhassa ja kiistetään tieteellisiä faktoja esimerkiksi ilmastonmuutokseen liittyen.

– Kaikki ei ollut ennen paremmin, ja meidän on mentävä eteenpäin. Puolueen vaihto sosialidemokraatteihin on ollut parhaita päätöksiäni, Kelk toteaa.

Oikeat arvot löytyivät

Karli Kelkille sopivat paremmin SDP:n arvot: erilaisuuden arvostaminen, tasa-arvo, välittäminen ja humaanius. Jos jollain menee huonosti, häntä ei jätetä.

Kelk on ollut mukana kuntapolitiikassa viime kuntavaaleista lähtien. Hän on Jyväskylän kaupungin varavaltuutettu ja istuu sivistyslautakunnassa. Vaihto perussuomalaisista demarien valtuustoryhmään sujui siististi, kaikkia osapuolia kunnioittaen.

Arkipäivät kuluvat Atrian Jyväskylän tuotantolaitoksella teurastamotyöntekijänä.

– Aloitin vuonnna 2008 kesätöissä Saarioisilla, ja tuotantolaitos siirtyi 2014 Atrialle. Minulla on kertynyt jonkinlainen ymmärrys alasta ja erotan naudan possusta, hän hymyilee.

Kelk on filosofian maisteri sekä historian ja yhteiskuntaopin opettaja. Neuvosto-Viroon liittyvä väitöskirja on ollut tekeillä, mutta törmännyt rahoituksen puutteeseen.

SEL:n jäsen hän on ollut vuodesta 2016. Liittoon kuuluminen on kannattanut.

– Olen saanut työpaikalla tukea, jos on ollut erimielisyyksiä vaikka johdon kanssa.

Tärkein liiton jäsenyyden pointti on se, että työpaikalla ei jää yksin.

– Jos sinulle tulee jokin hätä, tiedät kehen turvautua. Ilman liiton jäsenyyttä kukaan ei välttämättä auta, vaan sanotaan vaan, että “koetapa pärjätä”.

Tulevaisuudesta ei saa leikata

Karli Kelk tuli äitinsä ja siskonsa kanssa Virosta Suomeen vuonna 1993 ja muutti opiskelemaan Jyväskylään vuonna 2000. Häntä loukkaa perussuomalaisten suhtautuminen muualta tulleisiin.

– Mistä päin tahansa voi tulla meille fiksua porukkaa, jotka kotoutuvat hyvin. Jokaisella on oltava oikeus kouluttautua, on oltava oikeus unelmiin ja samoihin mahdollisuuksiin kuin muillakin.

Pelkääminen ja sisäänpäin kääntyminen ei ole vaihtoehto.

– Meidän on hyväksyttävä, että Suomessa on puoli miljoonaa ulkomaalaistaustaista ihmistä, jotka ehkä puhuvat hieman jännää suomea.

Kelk on SDP:n ehdokkaana huhtikuun alue- ja kuntavaaleissa. Nykyisenä sivistyslautakunnan jäsenenä hän puolustaa opettajien asemaa ja korostaa, että tulevaisuudesta ei voi leikata.

– Suomi ei rikastu leikkaamalla. Yhden totuuden sijaan pitää ymmärtää, että aina on vaihtoehtoja.

Hän muistuttaa myös yhdessä tekemisen tärkeydestä.

– Jos yhden ihmisen saavutuksista politiikassa tehtaisiin kirja, se olisi aika ohut, hän nauraa.

Tyly linja suututtaa

Karli Kelk kannustaa ihmisiä lähtemään vaaleissa rohkeasti ehdolle.

– Jos jokin asia kulttuurissa, liikunnassa, koulutuksessa tai kaavoituksessa kiinnostaa, kannattaa pyrkiä vaikuttamaan eikä jäädä voivottelemaan. Kukaan ei osaa politiikassa kaikkea heti alussa, mutta tukea löytyy. Itsellekin tämä on ollut hyvä oppimisprosessi.

Eduskunnassa, hyvinvointialueilla ja kunnissa päätetään eri asioista, mutta kaikilla tasoilla päätöksentekoa ohjaavat puolueiden erilaiset arvot. Arvoista kertoo esimerkiksi se, että monet Orpon–Purran hallituksen leikkauksista kohdistuvat pienituloisiin tai työttömiin.

Vaikka Karli Kelkillä ei ole lapsia, eniten häntä suututtaa työttömyysturvan lapsikorotusten poistaminen.

– Ne sataset ovat esimerkiksi kaksilapsiselle pienituloiselle perheelle iso raha. Heiltä leikkaaminen on vain hemmetin julmaa.


Teksti ja kuva: Sami Turunen


Kuvassa: Kunnan ja hyvinvointialueen asioiden lisäksi Karli Kelkiä kiinnostavat työpaikan asiat. Hänet valittiin syksyllä työpaikallaan varapääluottamusmieheksi ja osaston luottamusmieheksi.