Kiusaamistapaukset on pyrittävä ratkaisemaan ensisijaisesti työpaikalla. Joskus työpaikkakiusaamista joudutaan kuitenkin käsittelemään oikeudessa asti.

Työpaikoilla esiintyy monenlaista kielteistä ja epäasiallista käytöstä. Mikäli se on jatkuvaa, kyse voi olla kiusaamisesta. Työpaikkakiusaaminen voi olla esimerkiksi loukkaamista, alistamista, mitätöintiä, juoruamista, naurunalaiseksi saattamista, mielenterveyden kyseenalaistamista tai muuta epäoikeudenmukaista käytöstä. Monenlaisen henkisen väkivallan lisäksi voi esiintyä fyysistä väkivaltaa tai sen uhkaa.

Kiusaamiseen voivat syyllistyä niin työnantaja, esihenkilö kuin työtoveritkin. Työnantaja tai esihenkilö voi kiusata kohtuuttomilla ja epäoikeudenmukaisilla työjärjestelyillä, kuten työtehtävien lisäämisellä tai vähentämisellä. Työnantajalla on kuitenkin oikeus järjestää työtehtäviä.

Kiusaamiseen on tärkeää aina puuttua. Asian voi aluksi ottaa puheeksi työtovereiden kanssa ja sitten sen henkilön kanssa, jonka käyttäytymisen kokee kiusaavana. Mikäli tämä ei auta tai asiasta puhuminen hänen kanssaan tuntuu vaikealta, asiasta tulee puhua esihenkilön kanssa.

– Ilmoitus työnantajalle on äärimmäisen tärkeä, koska työnantajan pitää puuttua tilanteeseen, korostaa kiusaamistapauksia työssään käsittelevä rikosylikonstaapeli Paula Viitasaari Helsingin poliisilaitokselta.

Mikäli kiusaaja on työnantajan edustaja, on otettava yhteyttä hänen esihenkilöönsä tai ylemmälle taholle.

Useilla työpaikoilla on toimintamalli ja ohjeistus kiusaamistilanteiden ehkäisemiseksi ja niihin puuttumiseksi. Myös työsuojeluviranomaisella on ohjeistus häirinnän ja muun epäasiallisen kohtelun valvonnasta.

– Se kannattaisi laittaa työpaikalla näkyville, Viitasaari neuvoo.

Kiusaaminen on voitava todistaa

Kiusaamistapaukset on pyrittävä ratkaisemaan ensisijaisesti työpaikalla. Jos ratkaisuun ei kuitenkaan päästä ja on aihetta epäillä työturvallisuusrikosta, asiasta voi tehdä ilmoituksen työsuojeluviranomaiselle.

Työturvallisuusrikoksen tunnusmerkistöt täyttyvät, jos esimerkiksi työntekijät alkavat olla jatkuvasti sairauslomalla työpaikalla kokemansa epäasiallisen käyttäytymisen takia.

– Jos tapaus on selkeästi rikostunnusmerkistön täyttävä, AVI tekee siitä poliisille tutkintapyynnön, Paula Viitasaari kertoo.

Tällaisessa tilanteessa on tärkeää, että kiusaamisesta on todisteita ja sitä on dokumentoitu. Esimerkiksi aiheeseen liittyvät sähköpostit kannattaa pitää tallessa. Samalla tulee Viitasaaren mukaan huomioida, että myöskään epäasiallisesti käyttäytyvästä henkilöstä ei pidä esimerkiksi levittää juoruja eikä hänen terveystietojaan tai muita arkaluontoisia tietoja saa levittää.

Tukea voi saada myös rikosuhripäivystyksestä ja omasta ammattiliitosta. Jos mikään muu ei auta, voi asiasta tehdä myös ilmoituksen suoraan poliisille.

– Se on viimeinen keino, mutta ei siinäkään tarvitse ruveta viivyttelemään, jos on selvä rikos kyseessä. Työturvallisuusrikosten vanhentumisaika on vain kaksi vuotta, koska rangaistuksena on sakkoa tai enintään yksi vuosi vankeutta, Viitasaari kertoo.

Työnantaja tuomittiin vihaviesteistä

Paula Viitasaari on työssään tutkinut monenlaisia työpaikoilla ilmenneitä kiusaamistapauksia. Hän kertoo esimerkkinä tapauksen, jossa juuri täysi-ikäisyyden saavuttanut mies oli kohdannut ensimmäisessä työpaikassaan hyvin epäasiallista kohtelua. Kyseessä oli henkilöstövuokrausyritys, jossa työnantaja levitti WhatsAppin ja muiden viestintäkanavien kautta jatkuvasti työntekijöilleen maahanmuuttajia ja muita vähemmistöryhmiä solvaavia viestejä.

Viestit eivät liittyneet mitenkään työhön. Jos työntekijä poistui WhatsApp-ryhmästä, työnantaja liitti hänet heti sinne takaisin ja saattoi nimitellä häntäkin halventavasti.

Tilanne aiheutti työntekijälle psyykkistä oireilua, ja hänen äitinsä teki poikansa puolesta rikosilmoituksen asiasta. Erityisen raskauttavaa tapauksessa oli se, että tekoon syyllistyi työnantaja.

– Työnantajalla on tietyt velvollisuudet, miten hänen tulisi suojella työntekijöitä. Hän laiminlöi oikeastaan kaikkia näitä velvollisuuksia, Viitasaari toteaa.

Työnantaja saikin tuomion työturvallisuusrikoksesta, kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, viestintärauhan rikkomisesta ja kunnianloukkauksesta.

– Hän sai sakkoja, ja hänen piti maksaa korvausta uhrille ja tämän avustajalle.

Viitasaari painottaa, että dokumentointi oli tässäkin tapauksessa tärkeää. Olennaista todistusaineistoa oikeudessa olivat kuvakaappaukset WhatsApp- ja muista viesteistä.

Luottamushenkilöt tärkeässä osassa

Työsuojeluvaltuutettu ja muut työpaikan luottamushenkilöt joutuvat usein keskeiseen rooliin kiusaamisepäilyjen selvittelyssä. He voivat olla hankalassa välikädessä, jos kyse on työntekijöiden keskinäisistä ristiriidoista. Olennaista on selvittää, mitä todella on tapahtunut ja onko esimerkiksi työpaikan omia ohjeita rikottu.

Työsuojeluvaltuutettu on monesti myös se, joka tekee ilmoituksen työsuojeluviranomaiselle tai rikosilmoituksen poliisille – etenkin jos kyse on työnantajan toiminnasta.

– Minulle on tullut myös rikosilmoituksia, joissa työsuojeluvaltuutettu on ollut itse asianomistajana. Hänet on saatettu esimerkiksi irtisanoa tuotannollisin perustein, mutta kuitenkin hetken päästä on palkattu lisää työntekijöitä samaan yritykseen, Paula Viitasaari mainitsee.

Työsuojeluvaltuutettu tai kuka tahansa työntekijä voi joutua myös todistajaksi rikosasiaan. Todistajan on kerrottava totuudenmukaisesti kaikki, minkä hän asiasta tietää. Myös asianomistaja eli rikosilmoituksen tekijä on velvollinen pysymään totuudessa. Epäillyllä ei ole tällaista velvollisuutta eikä hänen ole pakko edes kertoa asiasta mitään.

Asiantuntija-apu voi olla tarpeen

Työpaikkakiusaamista on hyvin monenlaista. Siihen liittyviä rikosnimikkeitä voivat olla esimerkiksi kunnianloukkaus, seksuaalinen häirintä, vainoaminen, salakatselu, salakuuntelu, yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen ja työsyrjintä.

Kiusaamisessa ei ole kuitenkaan aina kyse rikoksesta. Rikosilmoitus ei välttämättä johda esitutkintaan, mikäli tapaus ei heti vaikuta sellaiselta, että jonkin rikoksen tunnusmerkistö täyttyisi.

– Kannattaa miettiä tarkkaan, mikä rikos minua on kohdannut. Jos on epävarma, voi konsultoida lakimiehiä tai muita asiantuntevia tahoja tai soittaa poliisin valtakunnalliseen neuvontanumeroon, Paula Viitasaari neuvoo.

– Kaikki huono käytös ei ole rikollista.

Joskus voi käydä niinkin, että kiusaajasta tai sellaiseksi väitetystä tehdään silmätikku ja hänen mainettaan mustataan esimerkiksi perättömillä ilmiannoilla. Tällainen vain pahentaa tilannetta ja voi itsessään olla rikollista.

Jos kokee joutuneensa kiusatuksi työpaikalla, kannattaa Viitasaaren mukaan ensin esimerkiksi työtovereiden kanssa käydä läpi, mitä todella on tapahtunut, onko kyse nimenomaan kiusaamisesta ja millaiset toimet juuri siinä tilanteessa ovat tarpeen.


Teksti: Elias Krohn, kuva: Karoliina Öystilä

Kuvassa: Mitä nopeammin kiusaamiseen puututaan, sitä nopeammin se saadaan loppumaan. Ilmoitus työnantajalle on äärimmäisen tärkeä, koska työnantajan pitää puuttua tilanteeseen, rikosylikonstaapeli Paula Viitasaari sanoo.

Lue lisää: Mieli: Työpaikkakiusaaminen on henkistä väkivaltaa