Hallituksen politiikka on ajanut monet duunarit taloudelliseen ahdinkoon, kun töitä ei löydy ja rahat eivät riitä elämiseen.

Barometri eli ilmapuntari mittaa ilmanpaineen muutoksia, ja sen avulla voidaan ennustaa säätä. SAK:n työttömyysbarometri mittaa työttömyyden ja siihen liittyvien ilmiöiden, kuten toimeentulon ja stressin, muutoksia.

Ensimmäinen SAK:n työttömyysbarometri tehtiin vuonna 2024, vuosi sen jälkeen, kun Orpon ja Purran hallitus oli aloittanut työnsä. Toisen työttömyysbarometrin SAK julkaisi syyskuussa 2025.

– Olemme toteuttaneet barometrin nyt toista kertaa, jotta työttömien ääni tulisi kuuluviin. Haluamme tarjota päättäjille tutkittua tietoa SAK:laisten alojen työntekijöiden tilanteesta, kun sosiaaliturvaa on leikattu, kertoo SAK:n tutkimusasiantuntija Ari-Matti Näätänen.

Sosiaaliturvaa on todella leikattu: vuodesta 2023 yhteensä neljällä miljardilla eurolla. Isoimpia sosiaaliturvan leikkauksia ovat olleet työttömyysturvan porrastus ja sen lapsikorotuksen ja suojaosan poisto sekä asumistukien omavastuun korotus.

– Kaikki tämä, historiallisen suuri neljän miljardin euron leikkaus, on kohdistunut juuri pienituloisiin ja työttömiin SAK:n jäseniin. Tietysti se on syönyt ihmisten ostovoimaa, ja siten heikentänyt kotimaista kulutusta, Näätänen sanoo.

Hänen mielestään hallituksen myötäsyklinen talouspolitiikka – nousukauden leikkaukset osuvat laskukauteen – koskee työttömien ja pienituloisten lisäksi myös paremmin ansaitseviin kansalaisiin.

– Tämän voisi tiivistää: köyhät eivät voi kuluttaa, ja varakkaat eivät uskalla kuluttaa vaan säästävät. Vakitöissä oleva keskiluokkakin pelkää työpaikan menettämistä, toteaa Näätänen.

Niin koulutetuilla kuin vähemmän koulutetuillakin palkansaajilla on syytäkin pelätä. Suomen työttömyysaste oli marraskuussa 2025 10,6 prosenttia, mikä on EU:n korkein työttömyysaste.

Viisinkertainen isku naisiin

SAK:n työttömyysbarometrista ilmenee työttömyyden ja sen haittojen sukupuolittuminen. SAK:laisten alojen työttömien työnhakijoiden keskimääräiset tulot laskivat kaikissa ikä- ja sukupuoliryhmissä. Naisten mediaanitulot putosivat kuitenkin selvästi miehiä enemmän: 120 euroa kuukaudessa 1321 eurosta 1200 euroon. Miesten mediaanitulot putosivat samaan aikaan 22 euroa 1400 euroon kuukaudessa.

Kaikkein pienituloisimpien, alle 1000 euroa kuukaudessa ansaitsevien, osuus nousi vuodessa naisissa 21 prosentista 33 prosenttiin eli kolmannekseen. Kolme naista kymmenestä putosi siis köyhyyteen. Miehissä vastaava luku nousi 16 prosentista 21 prosenttiin eli viidennekseen.

– Naiset työskentelevät useammin pienipalkkaisemmilla ja epävarmemmilla palvelualoilla, miehet taas vakaammissa ja paremmin palkatuissa teollisuustöissä. Eli naisiin osunut isku on viisi kertaa voimakkaampi kuin miehiä kohdannut vähennys, havainnollistaa Näätänen.

Hallituksen ”keppiä ilman porkkanaa” -linja on osunut tänä vuonna erityisesti pienituloisiin, jos vertaa viime vuoteen. Pienituloisuusrajan, jossa tulot ovat 60 prosenttia keskituloista, alapuolella on nyt jo 71 prosenttia työttömistä työnhakijoista, kun luku vuonna 2024 oli 60 prosenttia.

– Vastaajista neljä kymmenestä ilmoitti, ettei heillä ole enää varaa ruokaan tai vaatteisiin. Hätä korostui erityisesti 31–50-vuotiailla, eli lapsiperheiden vanhempien ikäryhmässä.

– Kolme neljästä työnhakijasta arvioi, etteivät tulot riitä yllättäviin menoihin. Siis jos silmälasit tai tiskikone rikkoutuu, ajaudutaan vaikeuksiin, Näätänen sanoo.

Työttömyydestä aiheutuva stressi on suurinta alle 40-vuotiailla naisilla. Alle 30-vuotiaista naisista 47 % ja 31–40-vuotiaista 43 % koki suurta stressiä siitä, että on työtön.

– Nuorista naista puolet kokee suurta stressiä työttömyydestä, ja hieman vanhemmistakin neljä kymmenestä. Lisäksi monet nuoret naiset ovat yksinhuoltajia, joten vaikeudet kasautuvat, Ari-Matti Näätänen toteaa.

Teksti: Jaakko Takalainen, kuva: Karoliina Öystilä

>> SAK:n blogi: Rankaiseminen ei ratkaise työttömyyttä

>> SEL:n jäsenten työttömyyskassan, A-kassan, työllisyyspalvelut