Harvalla työpaikalla on enää aloitelaatikkoa taukotilan seinällä. Nykyisin aloitteet tehdään useimmiten sähköisesti. Aloitteiden tekeminen kiinnostaa, mutta vain, kun ääni tulee kuulluksi.

Fazerin myymäläleipomoiden työntekijät tekevät kuukausittain satoja työturvallisuuteen liittyviä aloitteita, kertoo Länsi-Suomen ja Häme-Keski-Suomen pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu Pirjo-Riitta Anttonen.

Tosin Fazerin myymäläleipomoissa on työntekijöitäkin noin 700 eri puolilla Suomea yli 140 toimipaikassa.

– Fazerilla myös kannustetaan aloitteiden tekemiseen. Kynnys on matala ja aloitteet palkitaan, Anttonen kertoo.

Sähköinen aloitekanava toimii hyvin. Anttonen kiittää työsuojelupäällikköä, joka ottaa havainnot ja aloitteet hyvin vastaan, ja pohtii ja kehittelee esille nousseita asioita yhdessä työsuojeluvaltuutettujen kanssa.

Kirjatut havainnot pyritään käymään läpi omissa yksiköissä. Anttonen toteaa, että niistä tulisi keskustella kaikkien työntekijöitten kanssa ja tietysti ryhtyä mahdollisiin toimenpiteisiin.

Ehdotetut asiat saadaan pääsääntöisesti kuntoon heti ja paikan päällä. Kun toisinaan kestää, se johtuu laajemmista selvityksistä tai kaupan puolen päätöksistä, jos niitä tarvitaan.

– Koska myymäläleipomot sijaitsevat kauppojen sisällä ja useampia toimijoita toimii samoissa tiloissa, osa aloitteista voi liittyä tiloihin.

Hyvät ideat jakoon

Hyväksi havaittu käytäntö Fazerilla on kehitysideoitten ja positiivisten havaintojen nostaminen esille kuukausikirjeessä. Hyvät ideat on hyvä jakaa. Siltikin, että Fazer on iso yritys ja myymäläleipomot ympäri maata, leipuriyhteisö hajallaan ja käytännöt ja tilat ovat erilaisia.

– Omat havainnot ja ideat voivat silti olla hyödyksi kaikkialla, Pirjo-Riitta Anttonen sanoo.

Hän kertoo, että nostoja on toivottu vielä enemmän laadunvalvonnan ja tuotekehittelyn aloitteille.

Digi ei aina ole helppo

Sähköinen aloitelaatikko on monelle helppo käyttää, muttei kaikille. Jos ei arjessa tai työssä käytä tietokoneita, jäävät työturvallisuushavainnot Anttosen mukaan helposti kirjaamatta.

Tietotekniikka voi tuntua vieraalta tai kirjoittaminen hankalalta, esimerkiksi jos työntekijän äidinkieli on muu kuin suomi. Havaintoja voi kuitenkin kirjata yhdessä työkaverin kanssa tai jättää ne esihenkilölle, joka kirjaa ne järjestelmään.

– Myös kiire ja hektinen työtahti on haaste. Aloitteita ei aina ehdi kirjata.

Pirjo-Riitta Anttonen kertoo työntekijöitten itse etsineen ratkaisuja vaikkapa tekemällä opetusvideoita, joissa käydään kohta kohdalta, miten havainnot ja aloitteet tehdään järjestelmään.

On palkitsevaa nähdä, että voi vaikuttaa työympäristöönsä ja käytäntöihin, että omat, kirjatut havainnot lähtevät oikeasti liikkeelle ja että niitä kehitetään ja toteutetaan.

– Nykyään tulee myös ratkaisuideoita, mikä on todella hienoa. Työntekijät ovat työpaikkansa käytäntöjen asiantuntijoita.

Aloitelaatikolla hiljaista

Naapurin Maalaiskanan Liedon tuotantolaitoksen pääluottamusmies Marko Frisk kertoo, että viikkopalaverit hänen, henkilöstöpäällikön ja tuotantopäällikön kesken ovat tällä hetkellä käytännössä talon ainoa aloiteväylä. Se ei kuitenkaan riitä, hän sanoo.

– Olisi parempi, että havainnot, ehdotukset ja aloitteet menisivät yhden selkeän järjestelmän kautta ja kaikille tiedossa olevassa järjestyksessä.

Siipikarjaan erikoistunut Naapurin Maalaiskana on perustettu vuonna 2013. Tuotannossa on 260 työntekijää, ja koko henkilöstömäärä on yli 300.

Alkuvuosina talossa oli fyysinen aloitelaatikko ja silloin aloitteita tehtiin, mutta kun vastaukset kestivät, eikä niitä aina tullut ollenkaan, aloitteet hiipuivat, Frisk kertoo.

– Kun taloa on laajennettu, ei ole enää edes sitä seinää, jossa se laatikko oli.

Aloitteita voi Naapurin Maalaiskanassa toki tehdä, mutta niin ei juuri tapahdu. Taukotilan seinästä löytyy QR-koodi, jonka kautta on tarkoitus ilmoittaa lähinnä turvallisuushavainnoista. Friskin mukaan koodia ei oikein mielletä aloiteväyläksi.

– Erittäin vähän yhtään mitään.

Epäselvyys vie innon

Työntekijöiden passiivisuuteen aloitteiden suhteen on Marko Friskin mukaan syynä se, ettei tiedetä kenelle viestit menevät ja kuka ne käsittelee vai käsitteleekö. Aloitepalkkiota ei makseta, vaikka se hänen mukaansa kannustaisi tekemään aloitteita.

– Varmaan pelätään lisätyötä. Ajatellaan, että jos kannustetaan aloitteiden tekemiseen, ihmiset alkavat tehtailla jotain ihan älyttömiä kahvikuppien väriasioita. Mutta kannattaisi kyllä kunnolla kokeilla, Frisk sanoo.

Aloitteiden vastaanottaja Naapurin Maalaiskanassa on henkilöstöpäällikkö, tai pitäisi olla. Hän on taannoin ehdottanut, että Frisk ottaisi aloitteet käsiteltäväksi.

Jopa kahden tonnin palkkiot

Suomen ainoan margariinitehtaan, Raisiossa sijaitsevan Bunge Finlandin sähköiseen aloitelaatikkoon tulee viikossa yhdestä neljään aloitetta.

Väkeä talossa on 109, josta puolet työskentelee tuotannossa. Sähköinen aloite- ja niiden käsittelyjärjestelmä otettiin käyttöön vuonna 2020.

– Paperillakin voi aloitteen jättää, mutta en muista milloin viimeksi sellaista on tullut, sanoo Bungen tuotantopäällikkö Tomi Immonen, joka on myös yrityksen aloitetoimikunnan puheenjohtaja.

Viime vuonna Bungella tehtiin 37 aloitetta, joista 19 palkittiin. Aloitepalkkio on 20–200 euroa. Kun aloitteesta seuraa selkeää säästöä tuotannossa, sen tekijä saa heti 200 euroa ja viisi prosenttia seuraavan vuoden aikana muodostuneesta säästöstä.

– Näitä on muutama ollut. Keskimäärin kahden tonnin palkkioita.

Suurin osa aloitteista Bungella liittyy työturvallisuuteen, tuotannon tehokkuuteen ja ergonomian parantamiseen. Usein 20 euron minimipalkkion saa, vaikkei aloite johtaisi toimiin.

– Aloitteellisuus palkitaan. Kun näkee, että jotain asiaa on mietitty ja siihen on käytetty aikaa, Immonen sanoo.

Kaikki aloitteet käsitellään

Bungella aloite tulee järjestelmään anonyymisti ja menee Tomi Immosen sähköpostilaatikkoon esikatselmoitavaksi. Hän lähettää sen, jos tarpeen, asiantuntijoille kommentoitavaksi.

Kaikki aloitteet käsittelee 3–6 viikon välein kokoontuva aloitetoimikunta. Kun aloite ottaa tulta ja hyväksytään, nimetään vastuuhenkilö sitä toteuttamaan. Käsittelyssä myös kirjataan näkyviin, miksi aloite on hyväksytty tai hylätty.

Aloitetoimikunta valitaan kahdeksi vuodeksi. Jäseninä on edustus prosessi-, pakkaus- ja kunnossapitopuolelta sekä toimihenkilöistä laatu-, tuotanto- ja tekniseltä osastolta. Aloitetoimikunta kokoontuu työaikana.

Toimikunta voi myös pistää pystyyn kampanjan. Jos vaikkapa tuotannossa on hävikin kasvua, pyydetään aloitteita hävikin pienentämiseksi.

– Näistä kohdennetuista aloitteista maksetaan ekstraa, Immonen kertoo.

Teksti: Taina Saarinen

Kuvassa on Lauri Pihkala työssään K-Citymarket Tammiston Fazerin myymäläleipomossa Vantaalla vuonna 2024. Kuva: Kati Oksman