Suomalaisten tuki kotimaisten elintarvikkeiden lisäämiselle julkisissa hankinnoissa on vahva ja keinot siihen ovat olemassa, jos päättäjät niitä haluavat käyttää.
Suomalaisista 90 % haluaa, että kuntien ja hyvinvointialueiden elintarvikehankinnoissa suositaan kotimaista ruokaa, vaikka se nostaisi hankintahintaa. Kuusi prosenttia ei suosisi kotimaista ruokaa ja kantaansa ei osaa sanoa neljä prosenttia vastaajista, selviää Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:n Taloustutkimuksella tammikuussa 2025 teettämästä kyselytutkimuksesta.
SEL:n teettämät tutkimukset kertovat kuntien kotimaisten elintarvikehankintojen kannatuksen pysyneen jo pitkään korkeana, sillä vuonna 2012 kannattajia oli 88 %, vuonna 2017 90 % ja vuonna 2021 93 % vastaajista.
– Alue- ja kuntapäättäjien on toimittava äänestäjien tahdon mukaisesti. Suomalaiset haluavat, että kuntien ja hyvinvointialueiden keittiöissä, esimerkiksi päiväkodeissa, kouluissa ja hoivakodeissa, tarjotaan kotimaista ruokaa. Hankintalaki ei tätä estä. Keinot kotimaisten elintarvikkeiden lisäämiseen julkisissa hankinnoissa ovat olemassa, jos niitä vain halutaan käyttää, SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen korostaa.
Naisten keskuudessa kotimaisen ruuan kannatus on vielä hieman korkeampaa kuin miesten. Tutkimukseen vastanneista naisista 91 prosenttia halusi, että kotimaista suositaan, vaikka se ei olisikaan edullisin vaihtoehto. Miesten kohdalla vastaava luku oli 89.
Ikäryhmistä eniten kotimaisen ruuan kannattajia on ikääntyneissä, ennen vuotta 1945 syntyneissä, joista 94 % vastasi kyllä. Vähiten kannatusta on nuorissa, vuosina 1997–2010 syntyneissä, mutta heistäkin 83 % suosisi kotimaista. Alueellisesti kotimaisen ruuan suosijoita on eniten Länsi-Suomessa, 93 prosenttia, ja vähiten Helsingissä ja Uudellamaalla, 87 prosenttia.
SEL haastaa kaikki alue- ja kuntavaalien ehdokkaat ja tulevat päättäjät lisäämään kotimaisia elintarvikehankintoja.
– Kotimainen ruoka tarkoittaa työpaikkoja, verotuloja ja huoltovarmuutta, josta emme voi Suomessa tässä maailmanajassa tinkiä. Toivomme, että jokainen alue- ja kuntapäättäjä ottaa selvää, mikä on kunnassa ja alueella tarjottavan ruuan kotimaisuusaste ja millä kriteereillä julkiset hankinnat tehdään sekä toimii vastuullisten kotimaisten hankintojen puolesta, Kuntonen vetoaa.
Kyselytutkimuksen toteutti Taloustutkimus Oy puhelinhaastatteluina 7.–13.1.2025. Tutkimusta varten haastateltiin yhteensä 1011 ihmistä, jotka edustavat yli 15-vuotiaita suomalaisia Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen virhemarginaali on noin ± 1,9 prosenttiyksikköä. Tutkimukseen osallistuneilta kysyttiin: ”Pitäisikö kunnan ja hyvinvointialueen, esimerkiksi päiväkotien, koulujen ja hoivakotien, elintarvikehankinnoissa mielestänne suosia kotimaista ruokaa, vaikka se nostaisi hankintahintaa?”.
>> Julkiset ruokahankinnat – Kuntapäättäjän muistilista
>> Opas vastuullisiin elintarvikehankintoihin – Suosituksia vaatimuksiksi ja vertailukriteereiksi
Kuvassa on helsinkiläisen peruskoulun salaattipöytä tammikuussa 2023. Helsingin kaupungin liikelaitoksen Palvelukeskus Helsingin käyttämästä broilerista, kalkkunasta, maidosta, piimästä, hiutaleista ja suurimoista 100 % on suomalaista alkuperää. Punaisen lihan, kalan ja juuston kotimaisuusaste on noin 90 %. Kuva: Antti Aimo-Koivisto/Lehtikuva