SEL:n 120-vuotisjuhlavuosi alkoi työehtosopimusneuvotteluilla, jotka olivat meille kova ponnistus. Orpon hallitus oli lakimuutoksillaan heikentänyt merkittävällä tavalla neuvottelutasapainoa työnantajapuolen eduksi. Etukäteen oli nähtävissä työnantajapuolen pyrkivän hyödyntämään täysimääräisesti hallituksen heille antaman edun. Osasimme varautua siihen, ettemme saa tolkullisia työehtosopimuksia aikaiseksi ilman painostustoimia.

Pääsääntöisesti olemme saaneet työehtosopimukset neuvoteltua ilman, että olemme joutuneet toteuttamaan painostustoimia. Nyt se ei ollut mahdollista. Edellisestä työtaisteluita vaatineesta neuvottelukierroksesta oli kulunut jo viisitoista vuotta.

Tes-neuvottelut olivat vaikea vääntö, mutta yhteisellä voimalla selvisimme ja saimme aikaiseksi tolkulliset – tai ainakin siedettävät – työehtosopimukset kaikille elintarvikealan työntekijöille. Suuri kiitos siitä kaikille SEL:n lakkoihin sekä ylityö- ja vuoronvaihtokieltoon osallistuneille. Tämän takia me olemme liiton jäseniä – kysymys on työehdoistamme. Jos meillä ei olisi ollut voimaa puolustaa työehtojamme, aika monella työpaikalla tehtäisiin nyt töitä nykyistä heikommilla työehdoilla.

Hallituksen toteuttamat työmarkkinatasapainoa horjuttaneet lakimuutokset vievät asioita siihen suuntaan, että meidän on syytä varautua jatkossakin vaikeisiin tes-neuvotteluihin. Olennaista on myös ymmärtää eduskuntavaalien muuttuneen työehtovaaleiksi. Emme pysty tes-pöydässä paikkaamaan kokonaan sitä, mitä hallitus heikentää lainsäädännöllä.

Suosittelen kaikille toimittaja Paavo Teittisen Pitkä vuoro – Kuinka moderni orjuus juurtui Suomeen -kirjan lukemista. Suomessa pyörii iso harmaan talouden ja ulkomaalaisten työntekijöiden riiston pyörä, jota tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon voittanut Teittinen kutsuu moderniksi orjuudeksi.

Työntekijöiden hyväksikäytön kitkeminen Suomesta olisi mahdollista, jos hallitukselta löytyisi siihen tahtoa. Ihmeellistä on myös työnantajajärjestöjen haluttomuus puuttua ongelmaan. Samalla kun riisto mahdollistaa meidän kaikkien työehtojen polkemisen, se haittaa rehellisten yrittäjien liiketoimintaa. Harmaa talous ja palkkavarkaat käyvät myös heidän lompakollaan.

Haluan toivottaa kaikille hyvää joulun aikaa! Nautitaan kotimaisista joulupöydän herkuista. Haluan toivottaa myös parempaa uutta vuotta 2026! Vaikka usko parempaan tulevaisuuteen aina välillä horjuukin, muistetaan, että me olemme toimineet yhdessä jo 120 vuotta parempien työehtojen ja yhdenvertaisemman yhteiskunnan puolesta – ja toimimme jatkossakin!