Päättyvää vuotta 2024 voi kuvailla suomalaisen työelämän taantumuksen vuodeksi. Sille vyörytykselle, jolla Orpon hallitus on työntekijöiden oikeuksia ja työehtoja sekä sosiaaliturvaa heikentänyt, ei löydy vertaista Suomen sotien jälkeisessä historiassa.

Eikä vyörytys pysähdy. Viime viikolla hallitus antoi eduskunnalle esityksen yhteistoimintalain muutoksista, joilla nostetaan lain soveltamiskynnystä yli 50 hengen työnantajiin ja puolitetaan muutosneuvotteluiden kesto. Enintään 90 päivän lomautuksista ei tarvitsisi käydä enää lainkaan muutosneuvotteluita.

Työllisyys on hallituksen toimien seurauksena heikentynyt, vaikka korkojen laskun olisi pitänyt viedä tilannetta toiseen suuntaan. Samalla kun hallitus on leikannut työttömyysturvaa ja muita turvaverkkoja, kuten asumistukea, se on heikentänyt kotimaista ostovoimaa ja kulutusta merkittävästi.

Kenellekään ei pitäisi olla yllätys, että pyrimme työehtosopimusneuvotteluissa kuromaan kiinni korkean inflaation aikana syntyneen ja elämään jääneen ostovoimakuopan. Työnantajapuolen ”ei tästä maailmasta” -reaktioissa SAK:laisten liittojen 10 %:n palkankorotustavoitteen tasoon ei ollut mitään yllättävää. Ruotsin mallin hokemisen jälkeen SAK:laisten liittojen saman palkankorotustavoitteen arvostelu oli kyllä huvittavaa, sillä Ruotsin SAK:n eli LO:n liitot nimenomaan julkistavat yhteisen palkankorotustavoitteen.

Työehtosopimusneuvotteluissa on kysymys paljon muustakin kuin palkoista. Pyrimme neuvotteluissa saamaan työehtosopimuksella suojaa hallituksen toteuttamilta työehtojen ja työntekijän aseman heikennyksiltä. Kaikkia lainsäädännöllisiä heikennyksiä ei kuitenkaan pysty sopimuspöydässä torjumaan. Jokaisen onkin syytä muistaa, etteivät meidän työehtojamme ole heikentäneet esimerkiksi maahanmuuttajat, vaan eduskuntavaalien tuloksen seurauksena syntynyt Orpon hallitus työnantajapuolen ohjeistamana.

Huhtikuussa alue- ja kuntavaaleissa ei päätetä, mitkä puolueet tekevät työehtoja koskevaa lainsäädäntöä, mutta niissä päätetään työntekijöille tärkeistä palveluista. Vaaleissa päätetään myös siitä, vaaditaanko hyvinvointialueiden ja kuntien hankinnoissa kunnon työehtoja ja arvostetaanko kotimaista työtä. Vaalien tulos on myös viesti siitä, mitä mieltä suomalaiset ovat hallituspuolueiden ajamasta politiikasta.

Haluan kiittää jäseniämme tästä vuodesta sekä toivottaa kaikille rauhallista joulun aikaa! Joukkovoimaa on tarvittu tänä vuonna ja tarvitaan jatkossakin. Vietetään hyvä kotimainen joulu ja ollaan valmiina uuteen vuoteen!