Suomalainen neuvotteluun ja sopimiseen perustuva työmarkkinamalli on vaarassa hajota. Orpon hallitus aikoo jäädä historiaan hallituksena, joka rikkoi suomalaisen työelämän, jota työntekijät ja työnantajat ovat rakentaneet yhdessä vuosikymmenten ajan.

Tämä kuulostaa dramaattiselta, mutta uhkakuvasta voi oikeasti tulla todellisuutta, jos Orpon hallituksen lakiesitys paikallisen sopimisen lisäämiseksi menee sellaisenaan läpi eduskunnassa.

Hallitus haluaa antaa paikallisen sopimisen mahdollisuudet myös järjestäytymättömille työnantajille, kun ne ovat tähän asti kuuluneet ainoastaan järjestäytyneille työnantajille. Käytännössä työnantajilla ei ole enää jatkossa kannustinta kuulua työnantajaliittoihin. Ja kun työnantajien järjestäytymisaste laskee, alan työehtosopimus menettää yleissitovuuden.

Kun työehtosopimus on yleissitova, kaikkien alan työnantajien on noudatettava sitä. Yleissitovuudella on turvattu samat palkan ja muiden työehtojen vähimmäisehdot kaikille työntekijöille. Pelisäännöt ovat olleet selvät ja kilpailu yritysten välillä on ollut reilumpaa.

Normaalisitovaa työehtosopimusta noudattavat vain työnantajaliittoon kuuluvat työnantajat. Jos työnantaja ei kuulu työnantajaliittoon, työntekijöiden turvaksi jää vain Suomen lainsäädäntö. Kuinka moni työntekijä tietää, että esimerkiksi palkankorotuksista, työajanlyhennysvapaista, pidemmistä palkallisista sairauslomista ja lomarahoista on sovittu vain työehtosopimuksessa? Niitä ei löydy laista.

On selvää, että hallitus haluaa heikentää työntekijöiden palkkoja ja muita työehtoja. Jos hallituksen tavoite olisi parantaa palkkoja ja työehtoja, tätä lakiesitystä ei tarvittaisi. Kun hallitus haluaa ”joustavammat työmarkkinat”, se tarkoittaa suomeksi, että työntekijät joustavat oikeuksistaan työnantajien hyväksi.

Tuskin kukaan vastustaa paikallista sopimista, silloin kun se tapahtuu työehtosopimuksen puitteissa, aidosti luottamusmiehen kanssa neuvotellen, ilman työnantajan sanelua tai jopa suoranaista painostusta. Valitettavasti hallitus vie nyt suomalaista työelämää juuri päinvastaiseen suuntaan. Nyt jos koskaan on tärkeää kuulua liittoon.

Teksti on Elintakeen 6/2024 (11.10.2024) pääkirjoitus.