SEL:n ja työnantajajärjestö ETL:n välisen työehtosopimusväännön alkusanat kirjoitettiin eduskuntavaalien tuloksen seurauksena syntyneen Orpon hallituksen ohjelmaan, jossa todettiin: ”Leipomotyölaki kumotaan 1.3.2025 alkaen vanhentuneena”. ETL ja yrittäjäjärjestö Leipuriliitto onnistuivat lobbauksessaan, mikä ei ollut yllätys, olihan maahan syntynyt vuosikymmeniin työnantajamyötämielisin hallitus.
Ammattiliitot joutuivat lähtemään tälle sopimuskierrokselle hyvin jännitteisessä tilanteessa, jossa maan hallitus toteutti määrätietoisesti heikennyksiä työntekijän asemaan työpaikalla ja ammattiliittojen asemaan yhteiskunnassa, muun muassa rajoittamalla lakko-oikeutta ja heikentämällä sovittelijan mahdollisuuksia ratkoa työriitoja.
Leipomotyölain kumoamisen myötä poistui työnantajien lakiin perustunut velvoite maksaa leipomoissa 100 %:lla korotettua palkkaa kello 22–06. Tämä aiheutti työehtosopimusneuvotteluihimme täysin etukäteen tiedossa olleen haasteen sopia vuorotyöntekijöiden yötyökorvauksesta, sillä siitä ei ole kirjausta leipomoalan työehtosopimuksessa.
Kun leipomotyölain kumoamista valmisteltiin, työnantajapuolelta vähäteltiin lain kumoamisen merkitystä. Jotkut työnantajat jopa ilmoittivat, ettei lain poistaminen vaikuta mihinkään ja SEL pelottelee työntekijöitä turhaan.
Meille oli selvää, että SEL lähtee tes-neuvotteluissa siitä, että 100 %:n yötyökorvaus maksetaan jatkossakin kaikille leipomoalan työntekijöille. Selvää oli myös, että työnantajapuoli yrittää hyödyntää hallitukselta saamansa lahjan.
Neuvotteluissa selvisi, ettei työnantajapuoli todellakaan lähtenyt ajatuksesta, että leipomotyölain poistamisella ei olisi vaikutuksia. He lähtivät siitä, että vuorotyön 100 %:n yötyökorvauksen työehtosopimukseen kirjaamisen edellytyksenä on merkittävien työehtoheikennysten hyväksyminen meidän puoleltamme.
Me emme ymmärrä työnantajien hokemaa 100 %:n yötyökorvauksen työehtosopimukseen kirjaamisen aiheuttamasta kustannusvaikutuksesta, joka pitäisi kompensoida työehtoheikennyksillä. Mikä kustannusvaikutus tulee siitä, että saman yötyökorvauksen maksamista kuin aiemminkin jatkettaisiin lakiin perustumisen sijaan työehtosopimukseen perustuen?
Työnantajat siis hakevat teoreettisen kustannusvaikutuksen kompensoimista työehtoheikennyksillä, jotka toteutuisivat käytännössä leipomotyöntekijälle. Tässä on kiistan ydin.
Nyt kun SEL on joutunut hylkäämään kolme sovintoehdotusta, jokainen voi arvioida, oliko leipomotyölain kumoaminen pikkujuttu? Pelotteliko SEL jäseniään vai oliko kysymys täysin perustellusta varautumisesta tulevaan?