SEL ei hyväksy kilpailukykysopimusta, sillä se lisää työttömyyttä

3.3.2016

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ei hyväksy työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelemaa kilpailukykysopimusta.

- SEL ei ala neuvottelemaan elintarvikealan työehtosopimuksien jatkamisesta työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelutuloksen pohjalta, tänään Helsingissä koolla ollut SEL:n liittohallitus päätti yksimielisesti.

Kilpailukykysopimus perustuu virheelliseen arvioon ja vääriin toimenpiteisiin niistä lääkkeistä, joilla Suomen kilpailukykyä lisätään, työttömyyttä vähennetään ja ostovoimaa turvataan.

SEL ei tule hyväksymään kilpailukykysopimuksessa sovittua työajan palkatonta pidentämistä kolmella päivällä. Elintarvikealalla tehdään paljon raskasta työtä vaativissa työoloissa, eikä työajan pidentäminen ole oikeudenmukaista työssä olevien, saati työtä vailla olevien kannalta.

- Kilpailukykysopimuksen luvataan tuovan 35 000 työpaikkaa. Vuosittaisen työajan pidentäminen kokoaikatyössä keskimäärin 24 tunnilla tulee kuitenkin väistämättä lisäämään työttömyyttä, me emme ole siihen valmiita, SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen sanoo.

Neuvottelutuloksen mukaiset vuosina 2017-2020 tehtävät työeläkemaksujen ja työttömyysvakuutusmaksujen siirrot työnantajilta työntekijöiden maksettaviksi, tulevat tarkoittamaan palkansaajien ansioiden merkittävää leikkaamista, mikä näkyy suoraan kotimaisen ostovoiman ja kysynnän surkastumisena. Tämä tulee lisäämään työttömyyttä Suomessa ja näkymään suoraan elintarvikealan työpaikoilla.

SEL on pettynyt myös siihen, että maan hallituksen hankkeet määräaikaisten työsopimusten mahdollistamiseksi ilman perustetta, koeajan pidentäminen ja työnantajan takaisinottovelvoitteen lyhentäminen ovat edelleen toteutumassa.

- Nämä palkansaajien työsuhdeturvaa merkittävästi heikentävät muutokset tulevat tekemään suomalaisesta työelämästä entistä turvattomampaa ja työntekijöiden toimeentulosta entistä epävarmempaa. Nämä heikennykset olisi pitänyt saada haudattua työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvotteluissa, Kuntonen painottaa.

 

Kilpailukykysopimuksen vaikutus elintarvikealan työntekijän ansioihin keskimäärin vuodessa

Sopimusala:

Vakuutus-maksujen korotuksen vaikutus euroissa
v. 2017

Vakuutus-maksujen korotuksen vaikutus euroissa
v. 2018

Vakuutus-maksujen korotuksen vaikutus euroissa
v. 2019

Vakuutus-maksujen korotuksen vaikutus euroissa
v. 2020

Työajan lisäyksen vaikutus vuodessa
(3 pv/v):

Kaikki
yhteensä vuosina 2017-2020:

Elintarvikeala keskimäärin

-181 €

-354 €

-466 €

-580 €

-396 €

-3165 €

Leipomoala

-178 €

-348 €

-458 €

-570 €

-388 €

-3106 €

Liha-ala

-187 €

-366 €

-481 €

-599 €

-407 €

-3261 €

Maidonjalostusala

-163 €

-319 €

-420 €

-523 €

-355 €

-2845 €

Teollisuuden ala

-172 €

-338 €

-444 €

-553 €

-376 €

-3011 €

Panimo- ja virvoitusjuoma-ala

-204 €

-400 €

-525 €

-655 €

-445 €

-3564 €

 

Laskelmat on tehty Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n keräämien palkkatilastojen keskiarvoansioiden perusteella. Laskelmissa on otettu huomioon vain työntekijän maksamien työeläkemaksujen ja työttömyysvakuutusmaksujen asteittainen korottaminen sekä työajan pidentäminen kolmella päivällä.

Näin luet taulukkoa:

- Vakuutusmaksujen korotuksen vaikutus euroissa: Työntekijän maksamien työeläkemaksujen ja työttömyysvakuutusmaksujen nousun vaikutus bruttopalkkaan. Nousu olisi kilpailukykysopimuksen mukaan asteittaista vuosina 2017-2020.

- Työajan lisäyksen vaikutus vuodessa: Työntekijälle aiheutuva tulonmenetys vuosittaisen työajan pidentämisestä kokoaikatyössä keskimäärin 24 tunnilla ansiotasoa muuttamatta vuoden 2017 alusta.

- Kaikki yhteensä vuosina 2017-2020: Summassa on laskettu yhteen vaakarivin sarakkeet, joista viimeinen kerrottuna neljällä.
 

Kilpailukykysopimus lyhyesti

Kilpailukykysopimus (koko neuvottelutulos)