Elintarvikealan työntekijöiden palkat kehittyneet lähes muun teollisuuden tahdissa

8.1.2020

Elintarvikealan työntekijöiden palkat nousivat keskimäärin 1,68 % vuonna 2018, kun koko teollisuudessa työntekijöiden ansiot kasvoivat keskimäärin kaksi prosenttia. Tuntipalkoissa tarkasteltuna suomalaisen teollisuuden työntekijän keskituntiansio vuonna 2018 oli 17,45 euroa ja elintarvikealan työntekijän 17,09 euroa, eli palkkaero oli 2,09 prosenttia.

Vuonna 2017 elintarvikealan työntekijän keskituntiansio oli 16,78 euroa.

Elintarvikealan luvut perustuvat Elintarviketeollisuusliitto ETL:n jäsenyritysten Elinkeinoelämän keskusliitto EK:lle ilmoittamiin työntekijöiden palkkatietoihin, jotka EK kerää palkkatilastoiksi.

– Kaikki työnantajat eivät ilmoita joka vuosi ja samalla tavalla palkkatietojaan EK:lle, joten tilastot ovat korkeintaan suuntaa antavia. Tämä on silti tällä hetkellä ainoa järkevä mittari seurata sitä, miten työntekijöiden palkat elintarvikealalla kehittyvät, SEL:n palkkasihteeri Ari Huuki sanoo.

Vuoden 2018 palkkatiedoissa on mukana yhteensä vajaan 14 000 elintarvikealan työntekijän palkat jokaiselta SEL:n viideltä sopimusalalta. Luvuista puuttuvat tuhansien alan työntekijöiden palkat, sillä mukana eivät ole niiden elintarvikealan yritysten palkat, jotka eivät ole ETL:n jäsenyrityksiä.

Vaikka elintarvikealan palkat jäävätkin yhä hieman jälkeen muusta teollisuudesta, kertovat pidemmän aikavälin luvut, että elintarvikeala on pysynyt teollisuuden ansiokehityksessä mukana.

– Kovin kaukana emme ole enää teollisuuden keskipalkoista, Huuki toteaa.

Elintarvikealan duunareista korkeimmat keskiansiot viime vuonna olivat panimo- ja virvoitusjuoma-alalla, jossa keskituntiansio oli 19,65 euroa. Meijerialalla työntekijän keskituntiansio oli 16,06 euroa, teollisuudessa 16,44 euroa, leipomoalalla 16,66 euroa ja liha-alalla 17,65 euroa.

Keskituntiansioissa ei ole huomioitu ylitöitä tai sunnuntailisiä.
 

Naisilla huonompi liksa

Elintarvikealallakin naisten ansiotaso jää miehistä jälkeen. Miehet ja naiset saavat elintarvikealalla samasta työstä saman palkan, mutta sukupuolten väliset palkkaerot syntyvät siitä, että miehet sijoittuvat työpaikoilla naisia useammin paremmin palkattuihin työtehtäviin.

Teollisuuden sopimusalalla palkkaero on 5,3 prosenttia miesten hyväksi, panimoalalla 6,3, maidonjalostusalalla 8,2 ja leipomoalalla 14,2 prosenttia. Liha-alalla ero miesten hyväksi on suurin, 15 prosenttia.

– Fyysisesti erityisen raskaisiin töihin, kuten lihan leikkuu- ja teurastustöihin palkataan yleensä miehiä. Työt ovat pääsääntöisesti urakoituja, mikä on taannut kohtalaisen ansiokehityksen, Huuki toteaa.

Elintarvikealan työpaikoilla olisikin paikallaan pohtia alalla vallitsevan, sukupuolittuneen työtehtäviin sijoittumisen tarkoituksenmukaisuutta ja silloin kun siihen ei ole perusteita, pyrkiä siitä eroon.