Kansainvälinen edunvalvonta

Kansainvälistä toimintaa pohjoismaisen mallin puolesta

Yritystoiminnan voimakas ja elintarviketeollisuuden koko ajan kasvava kansainvälistyminen edellyttää yhä tiiviimpää kansainvälistä edunvalvontaa. SEL:n kansainvälinen toiminta on osa liiton työtä jäsenten edunvalvonnan parantamiseksi. Vaikuttaminen kansainväliseen lainsäädäntöön sekä järjestäytymisen edistäminen maamme rajojen ulkopuolella nostaa myös suomalaisen elintarviketyöläisen asemaa.

Kansainvälisellä tasolla SEL toteuttaa edunvalvontaa Pohjoismaisella tasolla, alan eurooppalaisen kattojärjestön EFFATin sekä kansainvälisen järjestön IUF:n ja Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASKin kautta.
Kasvavana haasteena on seurata kansainvälisiä sopimusten, EU-direktiivien valmistelua ja tuomioistuimien päätösten vientiä sopimusmääräyksiin ja niiden paikallisen tason toteutukseen.

Ammattiyhdistysliikkeen arvot ja toiminta kehityksen apuna

Korkea järjestäytymisaste ja voimakkaat ammattiliitot ovat osaltaan mahdollistaneet suomalaisen hyvinvointivaltion ja sopimusyhteiskunnan rakentamisen. Kansainvälinen kehitys tuo muutospaineita tähän pohjoismaiseen yhteiskuntamalliin. Euroopassa monet näkevät Pohjois-Euroopan korkean järjestäytymisasteen merkittävänä kilpailutekijänä sekä ennustettavuuden ja vakauden takeena.

Tasa-arvon ja solidaarisuuden ihanteet tulee nähdä myös tämän päivän ja huomisen kestävinä arvoina. Yhteiskunnallisen syrjäytymisen ja eriarvoistumisen ehkäiseminen on osaltaan myös ammattiyhdistysliikkeen tehtävä, joka on ulotettava kansallisten rajojen yli.
Ammattiyhdistysliikkeen tulee toimia kansainvälisesti pääomavirtojen ja työpaikkojen siirtyessä maasta toiseen. Liiton kansainvälinen toiminta tapahtuu EFFAT: n ja IUF: n puitteissa. Liitto tukee kansainvälisiä tuki- ja solidaarisuushankkeita elintarvikealalla huomioiden kansalliset resurssit. Vuonna 2009 käynnistettiin hanke Brasiliassa, jonka keskiössä on siipikarja- ja liha-alan työolojen parantaminen.

SEL:n kansainvälisen edunvalvonnan painopistealueita ovat lähialueet ja Itämeren ympäristö. Toiminnan sisällöllisenä johtotähtenä on tukea sekä kansallisten neuvottelujärjestelmien kehittymistä että kansallisten liittorakenteiden vahvistumista. Pohjoismaiset veljesliitot muodostavat luonnollisen kansainvälisen viitekehyksen. Yritysrakenteiden ja markkinoiden yhdentyessä tulee edelleen kehittää konsernien sisäistä edunvalvonnallista yhteistyötä. Kansainvälisissä järjestöissä pyritään yhteispohjoismaisiin aloitteisiin ja kannanottoihin.