Selvitysryhmä esittää: Lähiruoka määriteltävä paikallisruuaksi

14.3.2012

- Lähiruoka on paikallisruokaa, ehdottaa lähiruuan viralliseksi määritelmäksi maa- ja metsätalousministeriön tilaama, maaliskuussa julkaistu lähiruokaselvitys.

Hallitusohjelmassa yhtenä ruokapolitiikan kärkenä on lähiruuan aseman vahvistaminen Suomessa. Nelihenkisen ryhmän tekemän lähiruokaselvityksen tarkoitus on antaa taustatietoa ja suuntaviivoja tekeillä olevalle hallituksen lähiruokaohjelmalle.

- Lähiruuan määritelmä on ollut kymmenkunta vuotta ristiriitainen ja sitä on vatvottu. Oli selvää, että lähiruokaselvitystä ei voi tehdä ilman selkeää määritelmää, mitä lähiruualla tarkoitetaan, sanoo työtä vetänyt elintarvikealan asiantuntija Seija Kurunmäki Kuule Oy:stä.

Kurunmäen mukaan lähiruuan määrittely lähtee kuluttajasta.

- Tämä määrittely mahdollistaa myös paikallisruualle, eli oman maakunnan alueella tuotetulle ruualle syksyllä 2011 annettujen lainsäädännöllisten helpotusten hyödyntämisen. Se luo pohjan alueellisen ruokakulttuurin todelliselle kehittämiselle muiden Euroopan maiden tapaan.

Selvityksen määritelmä lähiruualle poikkeaa Suomen Elintarviketyöläisten Liiton kannasta. SEL:n mielestä kaikki Suomessa valmistetut elintarvikkeet ovat suomalaisille lähiruokaa, myös teollisesti tehtynä.

Kurunmäki sekä selvitysryhmän muut jäsenet, hankepäällikkö Irma Ikäheimo EkoCentriasta sekä ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi ja ohjelmapäällikkö Päivi Rönni MTK:sta etsivät lähiruuan yleistymistä estäviä pullonkauloja ja tekivät niihin ratkaisuehdotuksia.

Selvitysryhmän mielestä ongelmana on, että lähiruokakäsite sekoittaa eikä sitouta, alalla on yhteisten tavoitteiden, yhteistyön ja koordinaation puute ja markkinalähtöisen yrittäjyyden edistäminen on riittämätöntä. Lisäksi lähiruuan kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa.

- Lähiruokasektorin suuri pullonkaula on kuluttajien kysynnän ja eri toimitusketjujen tarjonnan kohtaamattomuus. Lähiruoan lisääntyvä tarve on nähty päivittäistavarakaupassa, ravintolasektorilla ja julkisen sektorin ruokapalvelujen käyttäjien puheissa. Kaupan ja ravintoloiden haasteena on lähiruuan saatavuus. Julkisella sektorilla esteenä ovat yhtäältä päättäjien arvot ja asenteet sekä toisaalta hankintalaki tulkintoineen, Kurunmäki toteaa.

Pullonkaulojen ratkaisemiseksi selvityksen tekijät esittävät 20 alustavaa toimenpide-ehdotusta lähiruokaohjelman jatkosuunnittelun pohjaksi. Paikallisruuan kehittämiseen sitoutumiseksi ehdotettiin viittä toimenpidettä. Tarkasteluun on tekijöiden mukaan otettava koko elintarviketalous, eikä vain lähiruokaa.

- On tosiasia, että lähi- ja luomuruokasektorin kehittäminen ei yksin riitä tavoitellun kasvun ja viennin moottoriksi, Kurunmäki muistuttaa.

Selvitys esittää muun muassa vastuullisuus- ja jäljitettävyystyön sekä ruokahävikin vähentämistyötä tapana vahvistaa vastuullisen ruokaketjun asemaa. Selvityksessä todetaan, että kuluttaja, kauppa ja ravintolat haluavat lisää lähiruokatoimittajia ja monilla on mahdollisuus hyödyntää pieniäkin eriä. Pullonkaulana on sekä uusien yrittäjien puute että puutteet muun muassa markkinointiosaamisessa.