Tutkimus: Kuntien hankinnat ovat mahdollisuus valita työtä Suomeen

3.4.2021

Suomalaisen Työn Liiton helmikuussa julkaisemasta tutkimuksesta selviää, että peräti 69 prosentilla kunnista on jo hankintoja ohjaava strategia tai ohjelma. Monet kunnat ovat lisäksi kirjanneet, että ne pyrkivät valitsemaan hankinnoissaan paikallisia tai kotimaisia tuottajia.

Kuntien hankintapäätökset eivät kuitenkaan aina tue paikallista tai suomalaista valintaa, tai ainakaan yrittäjät eivät varauksetta tunnista kuntien keinoja siihen, vaikka monissa asioissa toimijoiden näkemykset ovat lähentyneet toisiaan.

Reilusti yli puolet, eli 57 prosenttia kuntien päättäjistä huomioi mielestään paikalliset toimijat ja pyrkii tietoisesti ohjaamaan hankintoja niille hankintalain puitteissa. Nämä kuntapäättäjät myös näkevät, että hankinnoissa on paikallisia tarjoajia helpottavia kriteerejä. Vaikka näin kerrotaan, silti vain vajaa neljännes, eli 23 prosenttia yritysten edustajista kokee asian samoin.

Kuntien päättäjät ja yritysten edustajat ovat kuitenkin yksimielisiä siitä, että kyky soveltaa hankintalakia on kehittynyt viimeisen viiden vuoden aikana. Aina on silti varaa parantaa ja 81 prosenttia päättäjistä onkin vähintään jokseenkin samaa mieltä siitä, että varsinkin pienemmissä kunnissa tarvitaan vielä lisätietoa hankintalain soveltamisesta. Hyvä tahtotila on kuitenkin selvästi olemassa.

– Toisin kuin monesti perustellaan, hankintalaki ei ole este suomalaisuuden, paikallisuuden ja vastuullisuuden huomioimiseen kuntien hankinnoissa. Sen puitteissa julkinen sektori voi ostaa työtä Suomeen ja painottaa vastuullisia valintoja työllisyyden ja yrittäjyyden puolesta. Nyt jos koskaan se on ensiarvoisen tärkeää, kun koronatilanne jatkuu ja huoli kotimaisten yritysten tilanteesta on akuutti. Näinä aikoina on erityisen vastuullista tehdä kotimaisia hankintoja, sillä valintamme kannattelevat yrityksiä ja työllisyyttä, mikä vaikuttaa myös kuntiin, Suomalaisen Työn Liiton toimitusjohtaja Tero Lausala korostaa.

Suomessa käytetään julkisiin hankintoihin 35 miljardia euroa vuodessa, mikä on noin 15 prosenttia bruttokansantuotteesta. Hankinnoista kaksi kolmasosaa tekevät kunnat ja kuntayhtymät ja loput valtio. Julkisten elintarvikehankintojen arvo on noin 350 miljoonaa euroa vuodessa.