Palkansaajajärjestöt tyrmäävät lausunnossaan pakkolakipaketin

9.12.2015

Palkansaajakeskusjärjestöt Akava, SAK ja STTK jättivät tänään työ- ja elinkeinoministeriölle yhteisen lausunnon hallituksen pakkolakipaketista. Palkansaajajärjestöt vastustavat työmarkkinajärjestöjen sopimusvapautta rikkovia sekä palkansaajien työehtoja ja toimeentuloa heikentäviä pakkotoimia.

Palkansaajakeskusjärjestöt tyrmäävät pakkolakipaketin lausunnossaan perusteellisesti:

  • Säännösesitykset rajoittavat merkittävästi työ- ja virkaehtosopimusosapuolten sopimusvapautta ja ovat ristiriidassa perustuslain, Euroopan unionin oikeuden ja Suomea velvoittavien kansainvälisten sopimusten kanssa.
     
  • Työelämän sääntelyn keskeisenä periaatteena on ollut vuosikymmeniä työntekijöiden suojelu. Lainsäädännöllä on asetettu minimivaatimukset suojan tasolle, joita ei ole voinut alittaa sopimusteitse. Palvelussuhteen ehdot, erityisesti palkkaus, työajat ja lomat, kuuluvat sopimustoiminnan ytimeen. Vapaasti, ilman ylärajaa neuvoteltavat työehtosopimukset ovat ammatillisen järjestäytymisvapauden keskeinen tarkoitus. Se, että pakottavalla lainsäädännöllä rajoitetaan työmarkkinaosapuolten oikeutta sopia lain tasoa paremmista palvelussuhteen ehdoista, tarkoittaa käytännössä luopumista heikomman eli työntekijöiden suojelun periaatteesta ja pakkolakien kohteena olevissa asioissa kollektiivisen sopimisoikeuden mitätöintiä. Lisäksi on selvää, että lain pakottavat säännökset estävät eri alojen tarpeiden huomioimisen.
     
  • Säännösesitysten vaikutukset ovat ennakoimattomia ja kohdistuvat epätasaisesti eri toimialoille ja työntekijäryhmiin. Yksilötasolla esitettyjen työehtojen heikennysten vaikutukset vaihtelevat suuresti. Säännösesitykset kohdistuvat myös epätasa-arvoisesti, sillä esityksen mukaiset työehtojen heikennykset tulevat kohdentumaan erityisesti julkisen sektorin matalapalkkaisille naisvaltaisille aloille. Epätasa-arvoa lisää myös se seikka, että esitys heikentää useassa kohdassa niin sanotuissa epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien asemaa. Sukupuolivaikutusten arviointia esityksen vaikutuksista ei ole lainkaan tehty.
     
  • Säännösesitykset ovat tulkinnanvaraisia ja tulevat lisäämään työnantajien hallinnollista taakkaa työpaikoilla. Tästä aiheutuvia kustannuksia ei ole selvitetty. Hallitus on muissa yhteyksissä pitänyt hallinnollista taakkaa työllistämiskynnystä nostavana tekijänä, mutta tässä esityksessä asia on vaikutusarvioinneissa sivuutettu.
     
  • Säännösesitysten työllisyys- ja taloudelliset vaikutukset on puutteellisesti selvitetty ja ne perustuvat lukuisiin oletuksiin. Esitetyt säännösmuutokset ovat pysyviä, mutta sopimusvapauden rajoitukset määräaikaisia. Työehtojen ei kuitenkaan vaikutusarvioissa oleteta palautuvan aikaisemmalle tasolle määräajan jälkeenkään. Tämä on omiaan aiheuttamaan epävakautta ja ennakoimattomuutta työmarkkinoille.
     
  • Esityksen mukaan paremmista työehdoista sopiminen henkilökohtaisilla työsopimuksilla on yhä mahdollista. Käytännössä tämä on mahdollista vain hyvin harvalle työntekijälle. Virkasuhteisilla paremmin sopiminen ei ole mahdollista edes teoriassa, koska virkaehtosopimukset määrittelevät myös palvelussuhteen ehtojen enimmäistason eikä henkilökohtaista sopimusoikeutta ole.


SAK kiistää pakkolakien perusteet ihmisoikeuksien rajoittamiselle