Hallitukselta työryhmä valmistelemaan paikallisen sopimisen lisäämistä, SEL: Paikallista sopimista vain työehtosopimuksen puitteissa

8.12.2015

Hallitus ilmoitti tänään asettavansa kolmikantaisen työryhmän valmistelemaan paikallista sopimista edistävää ja henkilöstön asemaa vahvistavaa lainsäädäntöä.

- Jatkamme valmistelua tiiviissä yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa sopimusyhteiskunnan hengessä. Lainvalmistelussa otetaan huomioon työehtosopimusten puitteissa tapahtuva paikallinen sopiminen ensisijaisena paikallisen sopimisen muotona, elinkeinoministeri Olli Rehn toteaa hallituksen tiedotteessa.

Työryhmän toimeksiantona on valmistella yhteisesti hyväksyttävät pelisäännöt paikallisen sopimisen salliviksi määräyksiksi työajoista ja palkoista. Työryhmän tulee tehdä ehdotukset henkilöstön asemaa vahvistavista toimista yrityksen päätöksenteossa sekä huolehtia siitä, että työpaikkatasoisen sopimisen tasapainoiset edellytykset turvataan.

Työryhmä valmistelee myös muutokset työsopimuslakiin, työaikalakiin, vuosilomalakiin ja opintovapaalakiin, joilla turvataan yleissitovaa työehtosopimusta noudattavalle eli järjestäytymättömälle työnantajalle yhtäläiset mahdollisuudet paikalliseen sopimiseen työehtosopimuksen paikallista sopimista koskevien määräysten perusteella.

Lisäksi työryhmä valmistelee työaikalain muutokset, joilla lisätään työnantajien ja työntekijöiden oikeutta sopia keskimääräisestä säännöllisestä työajasta, väljennetään liukuvan työajan sääntelyä ja lisätään työaikapankkia koskevat säännökset.

Työryhmän tulee laatia ehdotuksensa 15.3.2016 mennessä. Sen jälkeen lakiluonnos lähtee lausunnoille. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle toukokuussa 2016. Lakien on tarkoitus tulla voimaan syyskuussa 2016. 

Työryhmää johtaa työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Pekka Timonen. Työryhmässä on edustus valtiovarainministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä, oikeusministeriöstä, Elinkeinoelämän keskusliitosta, Suomen Yrittäjistä, Kuntatyönantajista, Valtion työmarkkinalaitoksesta, SAK:sta, STTK:sta ja Akavasta. Asiantuntijajäsenenä toimii Kirkon työmarkkinalaitos.

Selvitysmies Harri Hietala luovutti hallitukselle paikallisen sopimisen edistämisestä selvityksensä lokakuussa.


SEL: Paikallista sopimista vain työehtosopimuksen puitteissa

SEL varoittaa maan hallitusta ja eduskuntaa lisäämästä paikallista sopimista lainsäädännöllä, joka mahdollistaa sopimisen alle työehtosopimusten.

- Jos paikallista sopimista lisätään työehtosopimusten vähimmäismääräysten kustannuksella, tulevat palkansaajien palkka- ja muut työehdot väistämättä huonontumaan, SEL:n liittovaltuusto toteaa kannanotossaan.

SEL muistuttaa, että paikallinen sopiminen on tällä hetkelläkin mahdollista ja sitä tehdään työpaikoilla paljon, mutta työehtosopimusten puitteissa. Jos paikallista sopimista halutaan nykyisestä lisätä, jotta työpaikoilla voidaan sopia vapaammin työsuhteen ehdoista, kuten palkoista ja työajasta, se tarkoittaa käytännössä, että hallituksella ja työnantajilla on halu heikentää työntekijöiden palkka- ja muita työehtoja.

Paikallinen sopiminen asettaa yritykset ja niissä työskentelevät ihmiset eriarvoiseen asemaan, jos työehtosopimuksen vähimmäismääräykset eivät ole sopimisen perälautana. Palkka- ja muiden työehtojen dumppaus ei ole yritystenkään etu, sillä se vääristää kilpailua.

SAK edellyttää tasapuolista ratkaisua hallituksen ensimmäiseltä kolmikantatyöryhmältä. SAK arvioi, että paikallisen sopimisen uudistukseen liittyy sekä mahdollisuuksia että uhkia. Uudistus ei saa lisätä yritysten välistä kilpailua niin, että työntekijöiden työehtoja poljetaan. Vaarana voi olla myös ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttö ja työnantajan sanelupolitiikan vahvistuminen.

SAK:n työehtoasioiden päällikkö Annika Rönni-Sällinen painottaa, että paikallisen sopimisen lisääminen ei saa tarkoittaa palkka-alea. SAK:n lähtökohtana onkin, että paikallista sopimista lisätään työehtosopimusten kautta.

- Lainsäädännöllä ei voi luoda ohituskaistaa, joka mitätöi työehtosopimukset työntekijöiden vähimmäisehtojen turvaajana.

Jotta sopiminen paikallisesti toimii, palkansaajat tarvitsevat lisää edustuksellisia oikeuksia ja koulutusta.

- Hyvä, että työryhmän listalla on uudistusta tasapainottamassa henkilöstön aseman vahvistaminen, Rönni-Sällinen kiittää.