SAK: YT-LAIN SOVELTAMISALA LAAJENEE

14.6.2006

SAK:n mielestä yt-lain uudistus on tuomassa lakiin selkeitä parannuksia. Lain
muuttamista valmistelleessa komiteassa SAK:ta edustaneen johtaja Lauri Lylyn
mukaan nyt on päästy selkeästi eteenpäin lain soveltamisalassa, mikä oli yksi
keskusjärjestön päätavoitteista.

Komitean tekemän lakiesityksen mukaan yhteistoimintaneuvottelut on jatkossa
käytävä kaikissa yrityksissä, joissa on vähintään 20 työntekijää. Nykyinen raja
on 30 työntekijää. Lisäksi yt-neuvottelujen soveltamisaluetta laajennetaan muun
muassa säätiöihin ja yhdistyksiin.

Lylyn mukaan soveltamisrajan ja -alueen laajentaminen tuo yt-lain piiriin noin
80 000 uutta palkansaajaa. Näistä 50 000 tulee soveltamisrajan ja loput 30 000
soveltamisalueen laajentamisesta. Uusia yrityksiä yt-lain piiriin tulee noin
2600 nykyisen noin 5000:n lisäksi.

Neuvottelut yksimielisyyttä tavoitteleviksi
Toinen selkeä parannus on tulossa siihen, että yt-lain mukaiset neuvottelut
selkiytyvät ja niistä tulee aikaisempaa ennakoivammat. Lylyn mukaan kaikissa
yt-neuvotteluissa on tavoiteltava yksimielisyyttä. Se on kuvattu laissa
sanallisesti niin pitkälle kuin on ollut mahdollista puuttumatta työnantajan
työnjohto-oikeuteen, joka oli jo komitean toimeksiannossa rajattu pois
neuvoteltavista asioista.

SAK:n Lylyn mukaan neuvottelujen selkiyttäminen merkitsee muun muassa sitä,
että henkilöstön vaikuttamismahdollisuudet yt-tilanteissa paranevat.
Neuvotteluissa työntekijäpuolella on käytettävissään aikaisempaa paremmat ja
ennakoivammat tiedot. Lisäksi jatkossa yt-neuvottelut on käytävä aina, kun muun
muassa työtehtävissä, työmenetelmissä tai töiden järjestelyissä on tapahtumassa
olennaisia muutoksia.

Alihankinta mukaan yt-lakiin
Kolmas myönteinen asia palkansaajien kannalta on, että työvoiman - niin oman
kuin ulkopuolisen - käytöstä on saatavissa aikaisempaa parempaa tietoa. Uutena
asiana lakitekstiin on tulossa tilaajavastuulain määrittelemä alihankinta. Lain
hyväksymisen jälkeen alihankinnan käytön periaatteet on selvitettävä vuosittain;
missä töissä ja milloin alihankkijoita käytetään.

- Jos ulkopuolisesta alihankinta- tai vuokratyövoimasta aiheutuu olennaisia
vaikutuksia henkilöstön asemaan, esimerkiksi työtehtäviin, niistä on
neuvoteltava työntekijöiden kanssa, Lyly selventää.

Oman työpaikan tulevaisuudesta parempaa tietoa
Uuden yt-lain mukaan jokaisessa yrityksessä on tehtävä entistä
yksityiskohtaisempi henkilöstösuunnitelma. Siihen sisältyy muun muassa omien
työntekijöiden määrä, työsuhteiden muodot, ammatillisen osaamisen vaatimukset
ja niihin perustuvat koulutustavoitteet. Lisäksi suunnitelmassa on
kiinnitettävä huomiota työn ja perhe-elämän tasapainottamiseen.

Hyvitysjärjestelmä muuttuu oikeudenmukaisemmaksi europohjaisiin hyvityksiin
siirryttäessä. Samasta työnantajan neuvottelurikkeestä yrityksen kaikki
työntekijät saavat lähtökohtaisesti samansuuruisen verottoman korvauksen
palkasta riippumatta. Uutena asiana yt-lakiin tulee uhkasakko, jolla
velvoitetaan oikeaan tiedottamiseen ja henkilöstösuunnitelmien tekemiseen.

"Asiallinen ja varsin hyvä sekä käytännönläheinen lopputulos"
Johtaja Lauri Lylyn mukaan kaiken kaikkiaan laki paranee ja yksinkertaistuu
nykyisestä. Hänen mielestään komitean varsin rajatusta toimeksiannosta
huolimatta se on saanut palkansaajien kannalta asiallisen ja jopa varsin hyvän
sekä käytännönläheisen tuloksen aikaiseksi.

- Palkansaajapuolella emme voi jäädä odottelemaan niin sanottuja parempia
aikoja. Näin ollen nyt saavutettu lakiehdotus on saatava pikaisesti eduskunnan
käsittelyyn ja sitä kautta työpaikoille hyötykäyttöön. Arvioni on, ettei
lakiuudistusta kannata siirtää seuraaviin työmarkkinaneuvotteluihin, vaan
eduskunnan pitäisi vielä tämän vuoden puolella hyväksyä lakiehdotus, hän toteaa.

Lylyn mielestä lähes yksimielisen tuloksen aikaansaaminen kolmikantaisesta
laki-komiteasta oli tärkeää lain soveltamisen ja tulevan käytön kannalta.
Yt-lain uudistamiselle on tarvetta senkin vuoksi, että nykyinen on noin 27
vuotta vanha ja tehty silloiseen yritys- ja työpaikkaympäristöön. Työelämän
rakennemuutos on siis ajanut nykylain ohi.

SAK pitää saavutettua yt-ratkaisua yhtenä tärkeänä lisäaskeleena oman
työpaikkansa työasioihin vaikuttamisessa, työsuhteen turvallisuuden
lisäämisessä ja tiedonsaannin varmistamisessa sekä työntekijöiden osaamisen
edistämisessä. Lain syntyminen osaltaan kuvaa kolmikannan toimivuutta ja lisää
aikaisemmin toteutettujen muutosturvalainsäädännön ja tilaajavastuulain kanssa
työelämän oikeudenmukaisuutta.

Kunta-alan yt-neuvotteluihin vauhtia
Kunta-alalla työskentelee 430 000 palkansaajaa. Muista työmarkkinoista poiketen
kuntien työntekijöiltä puuttuvat lakisääteiset yhteistoimintaoikeudet.
Kunnallisilla työpaikoilla henkilöstön ja työnantajan välinen yhteistoiminta
perustuu työ- ja virkaehtosopimuksiin.

SAK katsoo, että nyt hyväksytty yhteistoimintalain uudistus on vahva viesti
aikaansaada myös kuntatyöntekijöille henkilöstön osallistumisoikeudet turvaava
yhteistoimintalaki. Saavutettu yt-lain uudistus vauhdittaa ja toivottavasti
myös helpottaa kuntapuolen neuvotteluja. Myös valtion yt-laki on uudistettava
tehdyn uudistuksen pohjalta.


Lisätietoja:
johtaja Lauri Lyly, puh. 050 68 293