SAK:n edustajakokous: Etelä-Korean yritysjätteihin ei ay-liikkeellä ole ollut asiaa

9.6.2006


Keskusjärjestö FKTU yrittää muutosta uuden rahaston avulla

Etelä-Korean maailmankuulu Samsung ei ole kiinnostunut ay-asiasta. Maan vanhimman ay-keskusjärjestön FKTU:n puheenjohtaja Yong-Deuk Lee pitääkin kotimaassaan 700 000 henkilöä työllistävän jättiläisen järjestämistä suurena haasteenaan.
Samsungin tilanteen taustalla ovat muutkin Korean talouselämän vaikutusvaltaiset monialayritykset. Nämä eivät haluaisi ay-liikettä porttiensa sisäpuolelle, sillä ne ovat jo pitkään voineet sanella kilpailun ehtoja ja siinä samassa maan työpolitiikan.
Kolmenkymmenen suurimman monialayrityksen osuus Etelä-Korean BKT:stä on jopa 75 prosenttia.
Maan hallitus ei ole myöskään ollut järin kiinnostunut työmarkkinaneuvotteluista, ja tilanne on saanut jatkua samankaltaisena lähes 30 vuotta.
1980-luvun lopulta alkaen työmarkkinoilla on yritysten sanelupolitiikan vuoksi ollut levotonta, ja tilanne kärjistyi etenkin Aasian talouskriisin yhteydessä 90-luvun lopulla.
Sen seurauksena maahan alkoi syntyä uusi ay-liike, sillä FKTU:ta (Federation of Korean Trade Unions) pidettiin liian myöntyväisenä suuryrityksille.
Talouskriisistä alkunsa saaneet riippumattomat ja militantit liitot perustivat omaksi keskusjärjestökseen KCTU:n (Korean Confederation of Trade Unions).
Uusi keskusjärjestö on nyttemmin kirinyt vanhemman etumatkan miltei umpeen: sen jäsenmäärä on jo 800 000, kun FKTU:ssa jäseniä on vähän yli miljoona.
SAK:n edustajakokouksessa vierailleen FKTU:n puheenjohtajan mukaan järjestöjen perusarvot eivät juurikaan poikkea toisistaan. Tavoitteitaan ne ajavat kuitenkin eri lailla.
Lee sanoo FKTU:n asettavan etusijalle neuvotteluratkaisun, kun KCTU puolestaan kärjistää asioita jopa konflikteiksi asti.
Niiden keskinäisiä yhteistyösuhteita kuvannee se, että FKTU:n puheenjohtaja ei suostunut valokuvaa varten pitämään edes kädessään rinnakkaisjärjestöön kuuluvan metalliliiton työtaisteluissa käyttämää otsanauhaa.

Työsuhteet epätyypillisiä
Leen mukaan jo noin 60 pros. monialajättien työntekijöistä työskentelee epätyypillisissä työsuhteissa.
Tilanne on sama Etelä-Korean kummallakin pääteollisuusalalla, telakka- ja autoteollisuudessa. Niiden pärjääminen perustuukin ay-liikkeen mielestä työntekijöiden raakaan hyväksi käyttöön. Leen mukaan kaikki suurimmat autoalan yritykset, Hyundai, Kia, SsangYoung ja Daewoo käärivät voittonsa nimenomaan työntekijöiden kustannuksella.
Epätyypillistä tai tilapäistyötä tekevien vuosipalkka on autoteollisuudessa noin 14 milj. wonia (14 000 euroa), kun kokoaikainen työntekijä voi ylitöineen tienata jopa 70 milj. (70 000 euroa).
Työelämän tervehdyttämiseksi FKTU on tehnyt aloitteen työmarkkinajärjestöjen hallinnoimasta kaksikantaisesta rahastosta.
Sitä koskevaa suunnitelmaa on valmisteltu jo vuosi, ja asian pitäisi olla selvä kesäkuun loppuun mennessä.
Rahastolla on tarkoitus korvata kolmikantaneuvosto, jolla hallituksen haluttomuuden takia ei ole ollut juurikaan merkitystä. Rahaston on myös kaavailtu jatkossa hoitavan hallituksen vastuulla olevan työmarkkinatutkimuskeskuksen tehtäviä.
Toisen ay-keskusjärjestön KCTU:n rooli hankkeessa on sen sijaan vielä neuvottelematta.
Rahaston tehtävä tulee olemaan kaksikantaisten selvitysten laatiminen työelämän eri ilmiöistä ja toimenpide-ehdotuksista sopiminen.
Lee korostaa sen merkitystä, että työmarkkinaosapuolet ovat mukana projekteissa suunnitteluvaiheesta alkaen. Sen on tarkoitus vähentää hallituksen ja suuryritysten mahdollisuuksia sanella työelämän pelisääntöjä.

Hilkka Jukarainen