Pääministeri Matti Vanhasen tervehdys SAK:n edustajakokouksessa

5.6.2006

Hyvät edustajakokousedustajat!
Arvoisat kutsuvieraat!
Hyvät naiset ja herrat!

Minulla on mieluisa tehtävä tuoda tähän tilaisuuteen valtioneuvoston tervehdys. Samalla haluan kiittää Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestöä ja sen edustajia hyvästä yhteistyöstä nykyisen hallituksen kanssa.

Yhteistyömme huipentui syksyllä 2004, kun juoksimme kokoon ennätyksellisen pitkän ja kattavan tulosopimuksen. Hallitus tuki ratkaisua ohjaamalla mittavat panostukset osaamiseen ja infrastruktuuriin sekä toteuttamalla samassa yhteydessä hallitusohjelman mukaisen tuloverotuksen puolivälitarkistuksen. Näin synnytettiin kokonaisuus, jossa lyötiin kolme kärpästä yhdellä iskulla: turvattiin elinkeinoelämän kilpailukyky, huolehdittiin palkansaajien ostovoiman kehityksestä ja luotiin koko kansantaloudelle vakaat puitteet lähes kolmen vuoden ajaksi.

SAK vaikutti keskeisellä tavalla tuloratkaisun syntyyn. Tänään voimme olla ylpeitä yhteistyön tuloksista. Suomen talous kasvaa ja työpaikat lisääntyvät. Tuoreimpien arvioiden mukaan kokonaistuotanto kasvaa tänä vuonna lähes neljän prosentin vauhtia. Työllisten määrä kasvaa 40 000-50 000 vuosivauhdilla. Jos kehitys jatkuu nykyisellään, voimme saavuttaa hallitusohjelman tärkeimmän tavoitteen sadasta tuhannesta uudesta työpaikasta vaalikauden aikana.

Julkisessa keskustelussa asetetaan usein vastakkain veronalennukset ja hyvinvointipalvelut. Väitetään, että veronalennukset pienentävät verotuloja niin että kansalaisille tärkeisiin hyvinvointipalveluihin ja tulonsiirtoihin ei riitäkään rahaa. Tätä väitettä on viljelty usein vaalikeskusteluissa ja samaa asetelmaa yritetään varmaan rakentaa tulevissakin vaaleissa.

Saattaa olla, että hallitus on itsekin vahvistanut tällaista mielikuvaa kun olemme kaikkien veroratkaisujen yhteydessä kertoneet, kuinka paljon ne laskennallisesti vähentävät verotuloja. Tällä tavoin laskien veronalennusten yhteismäärä nousee tällä vaalikaudella kolmen, neljän miljardin euron välille.

Todellisuudessa verotulot kasvavat tällä hetkellä reipasta vauhtia. Valtion tulo- ja varallisuusvero tuotti viime vuonna 3,5 prosenttia enemmän rahaa yhteiseen kassaan kuin vuonna 2004. Myös tämän vuoden osalta odotamme verotuottojen kasvua. Vuoden ensimmäisessä lisäbudjetissa saatoimme jo korottaa arviota arvonlisäveron tuotosta lähes 300 miljoonalla eurolla.

Myönteisen talouskehityksen myötä myös valtiontalous on kääntymässä ylijäämäiseksi jo tänä vuonna. Saavutamme siis näiltäkin osin hallitusohjelman tavoitteet. Se on edellyttänyt myös tiukkaa pitäytymistä budjetin menokehyksissä.

Myönteinen kehitys näkyy nyt myös kuntien verotuloissa. Tilastokeskuksen mukaan ne kasvoivat vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 400 miljoonaa euroa viime vuoteen verrattuna eli noin 11 prosenttia. Vastaavasti kuntien valtionosuudet kasvoivat noin kymmenellä prosentilla.

Pelkästään näillä luvuilla voi tyrmätä epäilyt siitä, että nykyinen hallitus olisi rapauttamassa tärkeitä hyvinvointipalveluita jonkin uusliberalistisen ohjelman nimissä. Veroratkaisuja ei pidä tarkastella erillisinä päätöksinä vaan ne ovat olleet elimellinen osa talouspolitiikan kokonaisuutta, jolla Suomi irrotettiin Euroopan talouden apatiasta ja käännettiin talous ja työllisyys kasvuun kotimaisin konstein.

Viime kuukaudet ovat virittäneet toiveita myös Euroopan talouden piristymisestä. Näin vienti voisi ottaa jälleen vahvempaa vetovastuuta taloudestamme. Rohkaiseva eurooppalainen uutinen on myös viime viikolla saavutettu sopimus EU:n palveludirektiivistä. Se avaa tietä suomalaistenkin palveluiden viennille ja vahvistaa sitä kautta työllisyyttämme.

Tiedän, että kokouksenne pohtii pätkätöiden problematiikkaa. Työelämän kautta saatava varmuus luo eväät elämän rakentamiselle. Varmuuden tunne vaikuttaa myös yleisemmin taloudelliseen käyttäytymiseen. Siksi työ vakituisen työn puolesta on mitä tärkeintä.

Julkisella sektorilla on runsaasti määräaikaistöitä edelleen. Merkittävä osa näistä johtuu sijaisuuksista. Sijaisuuksien tarvetta emme saa poistettua - ne johtuvat luonnollisista syistä. Kannustaisin julkista sektoria perustamaan pysyviä työsuhteita sijaisuuspankkeihin. Kun järjestely toteutetaan riittävän monen kunnan yhteistyönä, voimme olla varmoja, että pysyväksi sijaiseksi palkatulle riittää ammattiaan vastaavia töitä jatkuvasti. Kunnille tämä olisi taloudellisesti edullista ja työntekijälle se toisi varmuutta elämään.

Hyvät kuulijat!

Kehujen ohella haluan kannustaa tältä paikalta myös itsekritiikkiin. Ei meidän politiikkamme ole täydellistä ollut tälläkään vaalikaudella. Pahimmaksi epäonnistumiseksi lasken vuoden takaisen metsäteollisuuden työtaistelun, joka löi kansantuotteeseemme pahan loven. Tällaisiin epäonnistumisiin meillä ei ole varaa, kun muistamme, miten tärkeä rooli metsäsektorilla edelleen on taloudessamme. Kuten tämän kevään uutiset kertovat, sopeutuminen kansainvälisen toimintaympäristön muutoksiin ei suinkaan ole ohi metsäteollisuudessa. Tämä sopeutuminen onnistuu jatkossakin parhaiten yhteistyöllä.

Sopimuskautta on jäljellä vielä runsas vuosi. Vähitellen on kuitenkin syytä aloittaa keskustelu siitä, miten jatketaan syksyllä 2007. Tämän kauden tulokset ovat niin rohkaisevia, että nyt käytetty sopimisen malli kannattaa pitää kalupakissa seuraavallakin kierroksella.

Poikkeuksellisen pitkä tuloratkaisu antoi hallitukselle tiedon talouden kehityksestä ja loi sitä kautta edellytykset päättää kerralla kolmen vuoden tuloverotuksen kevennyksestä. Se loi edellytykset myös verorakenteen kehittämiselle poistaessamme yhden tuloveroluokan. Seuraavallakin kerralla kannattaa pyrkiä sellaisiin pitkiin kaariin, joiden avulla on myös mahdollisuus verotuksessa vähittäisiin rakenteellisiin korjauksiin. Ensi sopimusta päästään myös neuvottelemaan poliittisesti rauhallisissa oloissa, ovathan edellisen kevään eduskuntavaalit jo kaukana takanapäin.

Rohkaisen osapuolia jatkamaan myös hallituksen globalisaatioselvityksen yhteydessä käynnistettyä toimialakohtaista vuoropuhelua. Sen tarkoitus on vahvistaa yhteistä ymmärrystä Suomen kilpailukyvyn ehdoista. Uskon, että tämäkin prosessi voi helpottaa seuraavan tuloratkaisun sorvaamista.

Hyvät kuulijat!

Näillä ajatuksilla tervehdin kokoustanne ja toivotan sen tärkeälle työlle parhainta menestystä!